 |
| Tiranan sydän, Pajtim Statovci. Otava 2016. 269 s. |
Pajtim Statovcin toinen romaani Tiranan sydän (Otava 2016) kertoo Bujarista ja hänen ystävästään Agimista, kahdesta teini-ikäisestä pojasta, kotkanpojasta, jotka elävät Tiranassa, Albanian pääkaupungissa: Elimme siellä minne aika ei ulottunut, merkityksettömällä maa-alueella jonne järkipuhe ei kantautunut, oli kuin kukaan ei olisi vaivautunut kertomaan meille ennen kuin vasta nyt, millaiset olosuhteet meitä ympäröivät, ja se taas tuntui siltä kuin meillä ei olisi ollut mitään väliä. Bujarin isän vanhoissa tarinoissa Albania levittää mahtavat siipensä vahvoina, mutta todellisuudessa siivet ovat menettäneet voimiaan, laahaavat repaleisina maata ja maan sydän lyö heikommin. Jugoslavian sota kuihduttaa ja rapistaa myös Albaniaa. Bujar ja Agim päättävät tavoitella parempaa ja lähteä veneellä kohti Italiaa. Alkaa vuosien matkalaukkuelämä maasta toiseen. Samalla matkataan myös omaan itseen: etsitään omaa identiteettiä ja paikkaa maailmassa. Omaa kotimaata ei kuitenkaan koskaan voi pyyhkiä itsestä pois, se on ja pysyy:
"Sinäkin olet albaani, halusit tai et. Et pääse sitä tosiasiaa pakoon, vaikka miten yrittäisit."
" En todellakaan ole samanlainen", hän intti ja haukkasi maissia niin, että siitä oli alle puolet jäljellä. " Kuin muut albaanit."
"Et ehkä ole samanlainen, mutta olet silti saman maalainen", sanoin ja ojensin käteni, johon odotin hänen laskevan maissintähkän, mutta hän haukkasi sitä taas. "Ei ihminen voi vain päättää olla olematta se, joksi on syntynyt."
Pajtim Statovci kuljettaa lukijaa hallitusti menneisyydestä nykyisyyteen ja takaisin, vaikka aluksi muistan jostain syystä kompastelleeni. Lopulta tarina sulkeutuu onnistuneesti, mutta jättää lukijalle myös kysymyksiä ja pohdittavaa. Tiranan sydän on mielestäni hieman helppolukuisempi kuin esikoisteos Kissani Jugoslavia (Otava 2014), muttei onnistunut lopussa ihan täysin yllättämään minua. On parempi mitä vähemmän tarinasta tietää etukäteen. Statovcin kieli on jälleen yhtä hiottua ja upeaa luettavaa kuin esikoisessa. Tiranan sydän on todella vaikuttava, teemoiltaan monipuolinen ja ajatuksia herättävä teos, jota lukiessa koin lukemisen riemua parhaimmillaan. Odotin sitä hetkeä, kun voisi ottaa kirjan jälleen esiin ja humahtaa sen tarinaan, joka ei irrota otettaan lukijasta. Jos siis etsit vahvaa, koskettavaa ja tarinaltaan vetovoimaista kirjaa, on Tiranan sydän ehdoton valinta.
