 |
| Lasilinna (The Glass Castle), Jeannette Walls. Bazar 2014 (englanninkiel. alkuteos 2005). suom. Raija Rintamäki. 361 s. Kansi: Satu Kontinen. |
"Äiti, minä näin sinun penkovan roskia Eat Villagessa tässä joku päivänä sitten."
"No kun tässä maassa eletään liian tuhlaavaisesti. Se on minun tapani kierrättää." Hän maistoi meren herkkujaan. "Mikset tullut juttusille?"
"Minua hävetti, äiti. Minä karkasin."
Äiti osoitti minua syömäpuikoillaan. "Siinäs näe", hän sanoi. "Juuri tuota minä tarkoitin. Kaikkea sinäkin nolostelet. Isäsi ja minä olemme mitä olemme. Sinun täytyy hyväksyä se."
"No mitä minun sitten pitäisi kertoa ihmisille vanhemmistani?"
"Kerrot vain totuuden", äiti sanoi. "Se riittää."
Niinpä Jeannette Walls kertoo. Lasilinna (Bazar 2014, engl. alkuteos 2005) on omaelämäkerrallinen teos Jeannette Wallsin lapsuus- ja nuoruusvuosista. Perhe seilaa elämän ulapalla kiinnittymättä minnekään kovin pitkäksi aikaa. Päätös muuttamisesta saattaa syntyä yhtäkkiä, perhe muuttaa useimmiten yöllä ja joskus lapset saavat kukin valita mukaan vain yhden esineen tai asian. Uudet kodit eivät ole välttämättä kovinkaan kummoisia - joskus pään päällä ei ole kattoa ollenkaan vaan perhe asuu esimerkiksi merenrannalla. Perheen vanhemmat eivät murehdi huomista vaan suhtautuvat elämään hyvin huolettomasti. Isä, Rex Walls, puhuu ja suunnittelee enemmän kuin tekee, ja alkoholi maistuu hänelle liiankin hyvin. Äiti, Rose Mary Walls, sen sijaan on taiteilija: hän maalaa ja kirjoittaa mutta toimii joskus myös pakon edessä opettajana. Jeannetten lisäksi perheeseen kuuluu kolme muutakin lasta: siskot Lori ja Maureen sekä veli Brian.
Lapsille jokainen päivä on selviytymistä seuraavaan. Heistä kasvaa omatoimisia ja kekseliäitä. Lasten on usein etsittävä itse ruokaa ja pengottava koulussa roskiksista muiden eväiden tähteitä ja kuljettava risaisissa vaatteissa. Perheen lapset pyörittävät taloutta, yrittävät pitää äidin opettajana tienaamat rahat piilossa uhkapeleihin koukuttuneelta isältään, laativat äidilleen jopa tuntisuunnitelmat ja korjaavat tämän kokeet. Koti on kaukana siitä lasilinnasta, jonka isä on luvannut rakentaa perheelleen vielä jonain päivänä. Katto vuotaa, ulkoportaat ovat lahot, käymälää ja sähköä ei ole, peseytymismahdollisuudet ovat surkeat ja jätteet heitetään pihalla olevaan valtavaan kuoppaan. Lukiessa ei voi kuin hämmästellä, miten uskomatonta on, että lapset ovat selvinneet. Toistensa avulla he repäisevät itsensä irti vanhempiensa luota: ensin vanhin lapsi, Lori, ja hän avustaa lopulta muutkin sisaruksensa luokseen. Häpeä on kuitenkin niin vahva, että Jeannette salaa kaksi vuosikymmentä taustansa muilta.
Lasilinna imaisee voimakkaan intensiivisesti mukaansa; Jeannette kertoo taitavasti ja koukuttavasti. Teos hätkähdyttää ja saa kihisemään raivosta niin, että lukiessa teki mieli huutaa, kun perheen vanhempien käytös ärsytti niin paljon. Välillä sen sijaan täytyi lähes pidättää happea, vaikka ennalta arvasikin, miten esimerkiksi ensimmäistä kertaa joulua juhlistavan perheen vaivalla rakennettu aattoilta tulee päättymään. Vaikka Jeannetten lapsuus on kaukana ruusuisesta, hän ei syyllistä vanhempiaan eikä hän ole katkera. Mukana on myös hyviä hetkiä. Minulle jäikin teoksesta paljon mieleen yksittäisiä tapahtumia, niin hyviä kuin järkyttäviä, mutta etenkin ne, joissa Jeannette kuvaa isän kanssa kokemiaan hienoja hetkiä. Kirjan harvoja kauniita sellaisia on, kun Jeannette viisivuotiaana istuu jouluna isänsä kanssa ulkona; on Jeannetten vuoro saada joululahjansa. Isä pyytää tytärtään valitsemaan suosikkitähtensä taivaalta, ja Jeannette valitsee joululahjakseen Venuksen. Isä ja tytär istuvat vierekkäin kirkkaan tähtitaivaan alla, ja isä kertoo avaruudesta. Meitä huvitti, kuinka toiset uskoivat satuun joulupukista ja saivat joululahjaksi vain halpoja muovileluja. "Vuosien kuluttua, kun kaikki se roina on mennyt rikki ja aikoja sitten unohtunut", isä sanoi, "teillä on vielä tähtenne."
Lasilinna oli valintani toukokuun lukupiirikirjaksi. Teos jätti vahvan jäljen jokaiseen, ja uskon, että Lasilinna säilyy mielessäni pitkään. Kunpa Wallsilta suomennettaisiin myös muuta tuotantoa. Lukekaahan tämä!
